Yhdyskuntajätehuolto lukujen valossa
Kotitaloudet ja muut toimijat tuottavat pari prosenttia jätteistä
Yhdyskuntajätettä kertyi Suomessa vuonna 2019 noin 3,1 miljoonaa tonnia. Asukasta kohden laskettuna määrä on noin 565 kiloa. Kotitaloudet tuottavat yli puolet yhdyskuntajätteestä, palvelualoilla suurimmat tuottajat ovat kauppa ja terveydenhuolto. Yhdyskuntajäte ei sisällä mm. kaivos- tai muun teollisuuden jätteitä eikä maa- ja metsätalouden jätteitä. Yhdyskuntajätteen osuus kaikesta jätteestä on vain noin 2,4 %.
Kuntien vastuulla puolet yhdyskuntajätteistä
Vastuu yhdyskuntajätehuollon järjestämisestä jakautuu jätelain mukaan kuntien, tuottajien ja jätteentuottajien kesken. Kuntien vastuulla olevan kotitalousjätteen osuus kaikesta yhdyskuntajätteestä on 46 %. Tämän lisäksi kunnat vastaavat mm. sosiaali- ja terveydenpalveluissa sekä kunnan omassa toiminnassa syntyvästä yhdyskuntajätteestä (10 %). Tuottajien vastuulla on neljäsosa yhdyskuntajätteestä. Loppuosan jätehuollon järjestämisestä vastaavat elinkeinoelämän jätteentuottajat itse.
Lähes kaikki kierrätetään ja hyödynnetään
Kehitys jätehuollossa on viime vuosina ollut huomattavan nopeaa. Vielä 2000-luvun alkuvuosina 60 prosenttia kaikesta jätteestä sijoitettiin kaatopaikoille. Vuonna 2019 kierrätettiin materiaalina 43,5 prosenttia ja energiana hyödynnettiin 56 prosenttia. Tutustu tarkemmin Tilastokeskuksen yhdyskuntajätetilastoon.
Biojätteen kierrätys on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa ja kierrätykseen kelpaamattoman sekajätteen energiahyödyntäminen on lisääntynyt merkittävästi.
Näkemyksemme mukaan yhdyskuntajätehuollon kehitys tulee olemaan yhtä voimakasta myös lähivuosina. Kiertotalouden kehittyminen edellyttää jatkossa panostamista kierrätyskelpoisten materiaalien markkinoihin.
Jätehuolto Euroopassa
Suomi on saavuttanut Euroopan kärjen yhdyskuntajätteiden hyödyntämisessä. Eurooppalainen vertailu on kuitenkin erittäin haasteellista johtuen tilastoinnin erilaisista käytännöistä.
Suomessa kotitalouksien jätehuolto on tehokasta
Suomessa kotitalouksien jätehuoltoa ei kustanneta verovaroin vaan kotitaloudet maksavat käyttämistään palveluista. Kotitaloudet voivat omalla käyttäytymisellään vaikuttaa merkittävästi jätehuoltokustannuksiinsa. Monien jätelajien palauttaminen ekopisteisiin ja jäteasemille on maksutonta ja kiinteistöjen jäteastioiden oikealla mitoituksella voi säästää tyhjennyskustannuksissa.
Vuonna 2019 jätehuolto maksoi keskimäärin 60 € kerrostaloasukkaalle, 83 € rivitaloasukkaalle ja 63-85 € omakotitalossa asuvalle riippuen siitä kompostoi asukas itse biojätteensä kiinteistöllä. Kustannus asiakkaalle on pysyneet samalla tasolla kaikille kiinteistötyypeille, vaikka jätteiden kierrätys ja hyödyntäminen on edistynyt merkittävästi.