Materiaalitori edistää kiertotaloutta, mutta hämmentää hetkellisesti jätealaa
Materiaalitorin käynnistäminen on herättänyt tunteita jätealalla. Kunnissa on pelätty jätelain muutoksen tuomaa lisätyötä ja sitä, että asiasta epätietoisia asiakkaita joudutaan käännyttämään jäteasemilla etsimään palveluita yksityisiltä palveluntarjoajilta. Korvaamattomana apuna tiedon levittämisessä ovat olleet KIVO ry, YTP ry ja muut elinkeinoelämän etujärjestöt. Lukuisat kumppaneiden järjestämät tilaisuudet, joissa olen käynyt esittelemässä Materiaalitoria ovat tarjonneet myös minulle mielenkiintoisen näköalapaikan jätealan toimintaan ja haasteisiin.
On alan yhteinen etu, että viesti Materiaalitorin käyttövelvoitteesta saadaan kattavasti levitettyä yrityksille. Materiaalitorin tavoite on hyvä; vauhdittaa yritysten sivuvirtojen tehokkaampaa hyötykäyttöä. Ympäristöministeriön ja kilpailu- ja kuluttajaviraston intresseissä oli puolestaan tuoda läpinäkyvyyttä jätelaissa säädetyn kunnan toissijaisen jätehuoltopalvelun käyttöön ja sen edellytyksenä olevan muun palvelutarjonnan puutteen osoittamiseen. Niin lain säätäjän kuin Motivan tavoitteena on ollut, ettei Materiaalitorin käyttövelvoite lisäisi kohtuuttomasti byrokratiaa ja että palvelu olisi mahdollisimman helppokäyttöinen. Ensimmäisiä TSV-sopimuksiakin on alustan kautta jo ehditty tekemään.
Palvelu on otettu aktiivisesti käyttöön. Materiaalitorille on rekisteröitynyt yli 450 henkilöä ja reilu 350 organisaatiota. Määrällisesti palvelun kautta on ehditty tarjota eniten betonia, yli 200 000 tonnia, tuhkaa 55 000 tonnia ja maa-aineksia 44 000 tonnia. Myös rakennus- ja purkujätettä sekä tekstiilijätettä on ilmoitettu verrattain paljon. Eniten Materiaalitorilta on puolestaan haettu maa-aineksia, puuta ja sekalaista yhdyskuntajätettä. Palveluntarjoajia alustalta löytyy tällä hetkellä reilu satakunta, joista suuri osa on kuljetus- ja käsittelypalveluita sekä asiantuntijapalveluita tarjoavia yrityksiä.
Työtä teollisten sivuvirtojen ja uusiomaa-ainesten hyödyntämiseksi on toki tehty Suomessa pitkään muun muassa FISS teollisten symbioosien toimintamallin ja uusiomaarakentamisen UUMA-ohjelman puitteissa. Materiaalitori täydentää näitä kehityshankkeita tarjoamalla konkreettisen työvälineen ja tiedonvälityskanavan materiaalien ilmoittamiseen ja hakuun. Pieniä teknisiä ongelmatilanteita on tullut yksittäistapauksina vastaan, mutta ne on pyritty korjaamaan sitä mukaa kun niitä on ilmaantunut. Alustan ja palvelun kehitystyö myös jatkuu.
Me Motivassa näemme palvelussa laajentamispotentiaalia. Esimerkiksi avoimet rajapinnat on huomioitu palvelun kehitystyössä alusta lähtien. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että muiden palvelualustojen tietoja voidaan yhdistää materiaalitorin kanssa ja näin materiaalien tarjoamaa saadaan laajemmaksi. Toivomme, että materiaalien tinder avaisi tehokkaasti uusia kontakteja yritysten välille mahdollistaen uusia kiertotalouden ratkaisuja ja liiketoimintaa.
Ilkka Hippinen, Motiva Oy
Kirjoittaja toimii Motivassa johtavana asiantuntijana kiertotalouden alueella.
Materiaalitori.fi palvelun tuottaja on ympäristöministeriö ja ylläpitäjä Motiva Oy. Palvelun teknisestä toteutuksesta on vastannut Solita Oy.