Kansallinen piktogrammihanke ollut laajan joukon kehitystyötä
Kansallisen piktogrammihankkeen tavoitteena on yhtenäistää jätelajikuvakkeisto Suomessa ja tehdä jätteiden lajittelusta helpompaa ja yksinkertaisempaa kuluttajille. Kehitystyötä on hankkeessa tehty nyt vuoden ajan.
Tanskassa kehitetyn pohjoismaisen piktogrammijärjestelmän käyttö on laajentunut Ruotsiin, Norjaan ja Islantiin. Järjestelmässä on kunkin maan tarpeista riippuen n. 70-100 piktogrammia eri jätelajeille. Jätelajit jakautuvat jäteperheisiin materiaalin, käsittelyn tai syntymisympäristönsä perusteella. Perheitä on yhteensä 15 ja niihin kuuluvat mm. vaaralliset jätteet, rakennusjätteet ja sähkölaitteet. Jokaiselle jäteperheelle on määritelty oma tunnusvärinsä, joka toistuu taustavärinä kunkin jäteperheeseen kuuluvan jätelajin piktogrammissa. Piktogrammijärjestelmässä määritellään värin lisäksi kullekin jätelajille sitä kuvaava symboli ja termi.
Vasemmalla kuva Ruotsin piktogrammikokonaisuudesta. Oikealla punaisella vaarallisten jätteiden ja vihreällä pohjalla biojätteen (Ruotsissa terminä ruokajäte) piktogrammi. Jokainen piktogrammi koostuu kolmesta elementistä: taustaväristä, symbolista ja termistä.
Piktogrammijärjestelmän nerokkuus ja vaikuttavuus piilee siinä, että piktogrammit voidaan sijoittaa niin lajitteluohjeisiin, jätteen vastaanottojärjestelmään eli vaikkapa jäteaseman ja taloyhtiön jäteastioihin, kuin tuotteisiin ja niiden pakkauksiinkin. Visuaalinen yhteys lajiteltavan jätteen ja jäteastian välillä helpottaa lajittelua. Piktogrammit eivät korvaa nykyisiä, esimerkiksi kuvallisia ja kirjallisia lajitteluohjeita, vaan täydentävät niitä.
Vasemmanpuoleisessa kuvassa on norjalainen jäteastia, jossa on yhteiskeräys lasille ja metallille. Kerätyt materiaalit lajitellaan toisistaan koneellisesti. Kuvissa on Norjan esimerkki siitä, kuinka jäteastiasta ja pakkauksesta löytyy sama piktogrammi (metallipakkausten piktogrammi harmaalla pohjalla). Näin niiden välille syntyy visuaalinen yhteys, joka yksinkertaistaa lajittelua asukkaalle. (vasen kuva: Øvre Romerike Avfallsselskap IKS, Norway)
Piktogrammit vauhdikkaasti käyttöön muissa pohjoismaissa
Piktogrammijärjestelmän kehitystyö toteutettiin käyttäytymismuotoilumenetelmillä. Kehitystyöhön osallistui asiantuntijoiden lisäksi suuri joukko asukkaita eri puolilta Tanskaa. Käyttöönotto alkoi Tanskassa vuonna 2017, Ruotsissa ja Norjassa vuonna 2020 ja Islannissa vuotta myöhemmin. Käyttöönotto on edennyt vauhdikkaasti sekä kunnallisissa jätelaitoksissa että yritysten keskuudessa. Tanskassa piktogrammit ovat käytössä lähes kaikissa kunnissa, ja Ruotsissa niitä käyttää jo reilusti yli puolet kunnista. Yksityisistä toimijoista erityisesti elintarvikealan yritykset ovat innostuneet piktogrammeista. Suomessakin tutut toimijat, kuten sipsivalmistaja Taffel, makeisvalmistaja Cloetta, meijeriyhtiö Arla sekä pakkausjätti Orkla käyttävät piktogrammeja tuotepakkauksissaan. Myös huonekalujätti IKEA sekä pakkauksia valmistava Tetra-Pak ovat aloittamassa piktogrammien käytön pakkauksissa Ruotsissa.
Piktogrammit käyttöön myös Suomessa?
Piktogrammien käyttöönoton suunnittelu aloitettiin Suomessa huhtikuussa 2021 Suomen Kiertovoima ry KIVOn johdolla. Kehitystyössä on mukana suuri joukko jätealan toimijoita. Mukana ovat 23 kunnallista jätelaitosta, kaikki pakkaustuottajayhteisöt, Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy, sähkölaitteiden vastuutoimija SERTY, lyijyakkujen vastuutoimija Akkukierrätys Pb, Lassila & Tikanoja Oyj, Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry, jäteastiavalmistaja Molok Oy, UFF, SPR Kontti, ISS Palvelut Oy, Omakotiliitto, Kuluttajaliitto ja ympäristöministeriö.
Kansainvälisesti yhtenäisen järjestelmän hyödyt ovat mittavat, siksi kuvakkeisto pyritään pitämään mahdollisimman yhdenmukaisena muiden pohjoismaiden piktogrammikokonaisuuksien kanssa. Yhtenäisyys mahdollistaisi muun muassa sen, että pohjoismaisilla markkinoilla toimivat yritykset voisivat käyttää tuotteissaan ja pakkauksissaan samoja lajitteluohjemerkkejä maasta riippumatta. Piktogrammijärjestelmän käyttöä pyritään aktiivisesti laajentamaan myös muualle Eurooppaan. Tätä työtä on helpompi tehdä, kun voimme viestiä yhtäläisen järjestelmän olevan käytössä koko Pohjolassa.
Lähtötilakartoituksista hankkeelle raamit
Kansallisessa lähtötilakartoituksessa havaittiin käytännöt jätekuvakkeiden ja -nimikkeiden kanssa Suomessa olevan kirjavia. Esimerkiksi samasta jätelajista käytetään eri termejä eri puolilla Suomea. Monipuolisin termivalikoima on sekalaisella polttokelpoisella jätteellä, josta käytetään Suomessa ainakin seitsemää eri termiä.
Lähtötilakartoituksessa tutkittiin myös muiden pohjoismaiden piktogrammikokonaisuuksia ja niiden välisiä eroja ja yhtäläisyyksiä. Järjestelmät ovat keskenään hyvin yhdenmukaisia. Erot eri maiden jätehuoltojärjestelmissä tuovat variaatioita kuvakkeisiin. Jätelaji voi esimerkiksi kuulua eri maissa eri jäteperheisiin, jolloin myös sen tunnusväri vaihtelee. Lähtötilakartoitus antoi kansalliseen kehitystyöhön raamit.
Laaja sidosryhmäjoukko kohtasi työpajoissa
Marraskuussa 2021 pyörähtivät käyntiin hankkeen työpajat. Nyt maaliskuun loppuun mennessä työpajoja on järjestetty kuusi kappaletta. Lähes kaikki hankkeessa mukana olevat sidosryhmät ovat olleet jo edustettuina ainakin yhdessä työpajassa.
Ensimmäisessä työpajassa keskusteltiin jäteperheiden tunnusväreistä. Valtaosa kehitystyöhön osallistuvista toimijoista on sitä mieltä, että pohjoismaisen järjestelmän mukaiset tunnusvärit tulisi ottaa käyttöön myös Suomessa. Keskustelu väreistä on kuitenkin edelleen kesken.
Seuraavissa viidessä työpajassa keskityttiin pohtimaan, mitkä jätelajit piktogrammikokonaisuuteen tulisi sisällyttää ja millä symbolilla ja termillä kutakin jätelajia tulisi kuvata. Piktogrammikokonaisuus jaettiin suuren kokonsa vuoksi jäteperheittäin käsiteltäväksi viiteen työpajaan. Hankkeen sidosryhmät osallistuivat työpajoihin oman kiinnostuksensa perusteella. Jäteperheet jakautuivat työpajoihin seuraavasti:
- Työpaja 1: SER, vaaralliset jätteet ja tartuntavaaralliset jätteet
- Työpaja 2: Uudelleenkäytettävät tuotteet ja poistotekstiili
- Työpaja 3: Rakennusjätteet ja puupakkaukset
- Työpaja 4: Loppujätteet (sekajätteet), biojätteet ja puutarhajätteet
- Työpaja 5: Lasipakkaukset, kartonkipakkaukset, pienmetalli, muovi ja paperi
Työpajojen tavoitteena oli osallistujien kesken päästä yhteisymmärrykseen mahdollisimman monen jätelajin symbolista ja termistä ja lisäksi tunnistaa lisäselvitystä vaativat kysymykset muiden piktogrammien osalta. Lisäselvitystä vaativiin kysymyksiin haetaan kevään 2022 aikana vastauksia eri tavoin, erimerkiksi kuluttajien näkemyksiä kuulemalla.
Kevään aikana järjestetään vielä yksi työpaja, jossa luodaan pohja piktogrammien käytön pelisäännöistä eri ympäristöissä.
Piktogrammien käytön yhteiset pelisäännöt sisältävät muun muassa ohjeita astiamerkintöjen kokoon ja sijoitteluun sekä tunnusvärien värimalleihin.
Järjestelmän osien testaus aloitetaan huhti-toukokuussa 2022
Kehitystyössä syntyvää kokonaisuutta pilotoidaan loppukeväästä 2022 muun muassa jätelaitoksissa. Tavoitteena on, että ainakin suurin osa piktogrammikokonaisuudesta olisi valmis käyttöön otettavaksi viimeistään alkusyksystä 2022. Järjestelmän käyttäminen tulee olemaan kaikille toimijoille vapaaehtoista ja maksutonta.
Mikäli hanke tai piktogrammijärjestelmä herättää kysymyksiä, vastaan niihin mielelläni. Minuun voi olla yhteydessä sähköpostitse iira.niemelainen@kivo.fi
Lisätietoa muissa pohjoismaissa käyttöönotetuista piktogrammeista sekä niiden kehitystyöstä löytyy oheisten linkkien takaa.
- Lisätietoa Tanskan järjestelmästä:
tanskaksi: https://danskaffaldsforening.dk/the-danish-pictograms-waste-sorting
englanniksi: The Danish pictograms for waste sorting | Dansk Affaldsforening
- Lisätietoa Ruotsin järjestelmästä:
https://www.sverigesorterar.se/
https://www.avfallsverige.se/gemensamtskyltsystem/
- Lisätietoa Norjan järjestelmästä:
https://sortere.no/avfallssymboler
- Kattava artikkeli, jossa haastateltu KIVOn viestinnän asiantuntija Kaisa Halmea:
Kirjoittaja on Iira Niemeläinen, joka on tehnyt KIVOssa piktogrammihankkeen projektipäällikön töitä vuoden. Hänen vastuullaan on kansallisen jätepiktogrammihankkeen edistäminen. Hanke on jätealan ydintoimijoiden yhteisponnistus, jossa tavoitteena on yksinkertaistaa ja helpottaa asukkaiden jätteiden lajittelua ottamalla Suomessa käyttöön kaikille toimijoille yhteiset jätekuvakkeet ja -nimikkeet.