Hallituksen esitys jätelain muuttamiseksi jarruttaa kiertotalouden yhteistyötä

Hallitus antoi 19.12.2017 esityksensä jätelain muuttamiseksi. Esitetty kokonaisuus vähentää merkittävästi kuntien jätelaitosten mahdollisuuksia toimia kiertotalouden kehittämisen alustoina. Samalla esitetty kokonaisuus kaventaa rajusti jätehuoltopalvelujen saatavuutta suurimmassa osassa Suomea ja vie kuntien jätelaitosten palvelut pois useimpien julkisten toimijoiden ulottuvilta. Esitys aiheuttaa toteutuessaan myös merkittäviä korotuspaineita kuntalaisten jätemaksuihin.

Hallitus esittää kuntavastuuta rajattavaksi siten, että sosiaali- ja terveyspalveluissa ja koulutustoiminnassa syntyvä yhdyskuntajäte sekä julkisessa hallinto- ja palvelutoiminnassa syntyvä muu yhdyskuntajäte poistuisivat kuntavastuulta. Kuntavastuulle jäisivät edelleen kunnan hallinto- ja palvelutoiminnassa syntyvät yhdyskuntajätteet, mikä on välttämätöntä ja erittäin perusteltua kuntien hallinnollisen taakan lisäämisen välttämiseksi. Kuntavastuun ulkopuolelle rajautuvat toiminnot vastaisivat jatkossa itse jätehuoltonsa järjestämisestä jätteen haltijana.

Hallitus esittää jätehuollon sidosyksiköiden ulosmyyntirajaksi hankintalaista poiketen vuoden 2029 loppuun saakka 10 prosenttia ja vuoden 2030 alusta lähtien pysyvästi 5 prosenttia. Hankintalaista poikkeava siirtymäkauden ulosmyyntiraja on askel oikeaan suuntaan, mutta se on edelleen riittämätön. Suomen kehittyminen kiertotalouden kärkimaaksi edellyttää mahdollistavaa ja pitkäjänteisteisesti tulevaisuuteen suuntaavaa lainsäädäntöä, joka huomioi kuntien jätelaitosten merkityksen kiertotalouden kehityksen alustoina. Kuntien jätelaitosten markkinaehtoisen toiminnan rajaaminen EU:n hankintadirektiivin sallimaa 20 prosenttia pienemmäksi jarruttaa kiertotalouden kehitystä.  Kiertotaloutta edistäviä kunnallisten jätelaitosten ja yksityisten toimijoiden yhteistyömalleja on noussut tai olisi ollut nousemassa eri puolille Suomea lähiaikoina. Nyt tämä lupaava kehitys häiriintyy ja rajoittuu kuntien jätelaitosten markkinaehtoisen toiminnan tiukalla rajaamisella. Kuntien jätelaitosten koko Suomen kattava infrastruktuuri loisi erinomaisen ja jatkuvasti kehittyvän yhteistyöalustan julkisten ja yksityisten toimijoiden yhteisille kiertotalouden konsortioille.

Kehittyvän kiertotalousyhteistyön lisäksi kuntien jätelaitokset turvaisivat samalla elämiselle ja yrittämiselle välttämättömien jätehuoltopalveluiden kohtuullisen saatavuuden koko maassa. Hankintadirektiivin mukainen 20 prosentin markkinaehtoisen toiminnan yläraja mahdollistaisi kuntien jätelaitosten palvelut myös kuntavastuun rajauksen myötä kuntavastuun ulkopuolelle jääville julkisille toimijoille – esimerkiksi tulevien maakuntien julkisille sote-palveluille. Kuntien jätelaitosten markkinaehtoiset palvelut tuovatkin jätettä tuottaville toimijoille yhden vaihtoehton lisää, mistä valita.

Esitetty jätelain muutoskokonaisuus aiheuttaa kuntalaisten jätemaksuihin korotuspaineita, kun kuntien jätelaitosten kiinteät kustannukset jakautuvat merkittävästi aikaisempaa pienemmälle käyttäjäjoukolle.

Lakimuutos esitetään tulevaksi voimaan 1.1.2019. Eduskunta käsittelee hallituksen esitystä kevätkaudella 2018.

Hallituksen esitys eduskunnan sivuilla:

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Sivut/HE_195+2017.aspx