YM selvitys: Orgaaninen jäte ei päädy enää kaatopaikoille – laajemmille kielloille tai lisäsääntelylle ei tarvetta
Ympäristöministeriö on julkaissut Suomen ympäristökeskuksen toteuttaman selvityksen orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon vaikutuksista sekä muutos/-lisäsääntelyn tarpeesta. Selvityksen taustalla on kaatopaikka-asetus, joka on rajoittanut vuodesta 2016 alkaen biohajoavan tai muun orgaanisen aineksen sijoittamista tavanomaisen jätteen kaatopaikalle.
Selvityksen mukaan orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon ansiosta yhdyskuntajätettä ja kierrätyskelpoista jätettä ei käytännössä enää viedä kaatopaikalle, kielto on edistänyt uuden liiketoiminnan kehittymistä sekä vähentänyt kaatopaikkojen päästöjä ympäristöön. Aiemmin kaatopaikoille sijoitettu orgaaninen jäte on kiellon jälkeen pääsääntöisesti ohjautunut joko materiaalina tai energiana hyödynnettäväksi. Yhdyskuntajätteestä kaatopaikoille sijoitetaan enää 3 %. Selvityksessä todetaan, että kaatopaikka-asetuksen muuttamiseen tai lisäsääntelyyn ei ole tarvetta.
Kaikkia kaatopaikalle kelpaamattomia jätteitä ei kuitenkaan pystytä hyödyntämään materiaalina tai energiana. Kaatopaikoille edelleen sijoitettavia orgaanisia jätteitä ovat lähinnä kierrätykseen kelpaamattomat jätteet sekä mineraaliset materiaalit, kuten tuhka, kuona ja maa-ainesjäte. Vaikka kielto on ympäristöministeriön selvityksen mukaan edistänyt uusien jätteenkäsittelytoimintojen kehittymistä, on se samalla luonut tiettyjen tuotannon jätteiden osalta haasteita, koska kaikille materiaalina hyödyntämiskelvottomille jätteille ei löydy riittävästi energiahyödyntämis- tai jatkokäsittelykapasiteettia. Tämä on lisännyt tarvetta varastoida jätteitä ja hakea poikkeuslupaa kaatopaikkakiellosta.
Näihin haasteisiin ympäristöministeriö on vastannut päivittämällä kaatopaikkakiellon soveltamista koskevaa ohjeistusta erityisesti poikkeusmahdollisuuksien osalta: Ohjeessa muun muassa ehdotetaan viranomaiselle mahdollisuutta tapauskohtaisen harkinnan perusteella sallia poikkeuksena rakennusjätteen mekaanisen käsittelyn rejekteille, sadevesi- ja hiekanerotuskaivojätteelle, PVC-muovijätteelle, lujitemuovijätteelle sekä kasvualustana käytetylle ja muulle likaiselle eristevillalle jätteen kaatopaikkasijoitus määräaikaisena (maksimissaan 5 vuotta). Poikkeuksen myöntämisen edellytyksenä kuitenkin on, että tapauksia voidaan arvioida uudestaan jätteiden ominaisuuksien, käsittelymahdollisuuksien tai muiden olosuhteiden muuttuessa. Lisäohjeistuksella on pyritty lisäksi tukemaan jätteen tuottajia laatimaan paremmin perusteltuja poikkeuslupahakemuksia, jotta lupaviranomaisilla olisi riittävät edellytykset harkita täyttyvätkö poikkeuksen myöntämisen edellytykset.
- Selvitys orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon vaikutuksista (Valtioneuvoston julkaisuarkisto)
- Ohje orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon soveltamiseen (YM muistio 25.6.2018) on ladattavissa täältä