Kuntien jätelaitokset valmistautuvat tekstiilijätteen keräykseen ja hyödyntämiseen
Kuntien jätelaitokset ovat jo muutaman vuoden ajan valmistautuneet EU:n jätedirektiivin vaatimukseen, jonka mukaan jäsenmaiden olisi järjestettävä mm. tekstiilijätteen erilliskeräys vuoteen 2025 mennessä. Kuntien jätelaitokset – Lounais-Suomen Jätehuolto veturina – ovat mukana tekstiilien lajittelu- ja hyödyntämisverkosto Telaketjussa.
Poistotekstiilin käsittely- ja jatkojalostuksen toteutuksen suunnittelu Suomeen on mahdollista Telaketju-hankkeen kehitystyön ansiosta. Kesällä 2018 poistotekstiilin jalostuslaitospilotti sai työ- ja elinkeinoministeriön myöntämän investointituen. Hankkeen omarahoituksessa ovat mukana lähes kaikki Suomen kunnalliset jätelaitoksen. Myös Varsinais-Suomen liitto on myöntänyt pilotille laadukkaan lajittelun ja tunnistusteknologian kehittämiseen ja testaamiseen tukea.
Käynnissä olevan jalostuslaitospilotin pohjalta on tavoitteena saada Suomeen poistotekstiilien jalostuslaitos. Lopullisen laitoksen toivotaan voivan käsitellä myös naapurimaiden tekstiilijätteitä.
”Olisi toivottavaa, että laitos pohjautuisi pohjoismaiseen yhteistyöhön ja investointiin”, sanoo Suomen Kiertovoima ry:n toimitusjohtaja Riku Eksymä.
Tuleva käsittelylaitos mitoitettaisiin niin, että sinne ohjattaisiin sekä kuntien vastuulla olevaa ja keräämää poistotekstiiliä että yksityisiä jätevirtoja. Pilottilaitokseen tarvitaan tekstiilin tunnistamiseen, esikäsittelyyn, pesuun ja puhdistukseen, jätteen silppuamiseen ja murskaamiseen sekä kuitujen avaamiseen laitteistoa ja teknologiaa. Tarvittavaa laitteistoa kartoitetaan parhaillaan. Pilottilaitos rakennetaan Turun seudulle vuokratiloihin. Tilantarvetta määritellään parhaillaan. Lopullisen laitoksen sijaintiin, laajuuteen ja käytettävään tekniikkaan vaikuttavat muun muassa investoijat ja logistiikkaratkaisut.
Seuraavassa vaiheessa mukana olevat kuntien jätelaitokset voivat omilla alueillaan testata mm. logistiikka- ja esilajitteluratkaisuja. Yksin kuntien jätelaitokset eivät tätä tee, vaan mukana alueesta riippuen voi olla sekä yrityksiä, hyväntekeväisyysjärjestöjä sekä kolmannen sektorin toimijoita.
Lopputuotteiden markkinat ratkaisevat osaltaan kuinka suureksi tuleva käsittelylaitos on syytä mitoittaa. Baltian maat kiinnostavat laitosasiakkaana, sillä sieltä löytyy yhä valmistavaa tekstiiliteollisuutta. Kierrätettyjen tekstiilikuitujen hyödyntäjiä olisi Suomessakin, mutta monet yritykset kamppailevat lähinnä taloudellisten haasteiden kanssa. Kiinnostuksesta konkretiaan edettäisiin, jos jalostuslaitoksen lopputuotteiden käyttöön ohjattaisiin eri keinoin. Monet tekstiilit valmistellaan ja suunnitellaan muualla, siksi kierrätysmateriaalin suosiminen tuotannossa on globaalisti selvitettävä aihe. Valmisteltavana olevan EU:n tekstiilistrategian toivotaan tuovan tähän ratkaisun.
Jos kaikki sujuu hyvin, vuoden 2019 aikana pilottilaitteisto on toiminnassa. Vuonna 2020 tulisi olla tiedossa jatko sekä tarvittavat investoinnit. Lokakuussa jalostuslaitoshankkeen liiketoimintasuunnittelijana Lounais-Suomen Jätehuollossa aloitti Hanna Komu. Hänen tehtävänään on suunnitella jalostuslaitosta ja sen liiketoimintaa. Komun toivotaan löytävän tulevalle laitokselle investoijia sekä sen tuotteille loppuasiakkaita. Kirittäjänä on vuonna 2025 voimaan tuleva tekstiilijätteen erilliskeräysvelvoite.
”Kotien poistotekstiili on päätynyt toistaiseksi energiahyödyntämiseen muun sekajätteen mukana, sillä sopivaa käsittelytekniikkaa ei ole ollut tarjolla, eikä tuotteita suunnitella materiaalina kierrätettäviksi”, sanoo yksi Telaketjun projektipäälliköistä Sini Ilmonen.
Jos haluttaan materiaalihyödyntämistä, muutoksia olisikin tehtävä jo tuotannon alkupäässä, suunnittelussa ja materiaalivalinnoissa.
”Hankekokonaisuudessa on tiiviissä ja hyvässä yhteistyössä mukana myös Suomen Tekstiili & Muoti ry. Saamme teollisuudelta arvokasta tietoa ja tukea, jota voi käyttää hyväksi myös laitossuunnittelussa”, Sini Ilmonen kertoo.
Rahoitusta saaneet Telaketju-hankkeet päättyvät vuonna 2020. VTT:n ja Turun AMK:n johdolla haetaan hankkeelle vielä lisärahoitusta. Vuonna 2020 tekstiilin kiertotalouden arvoketju tuskin on vielä valmis, mutta nykyistä pitemmällä varmasti ollaan. Kolme vuotta tuotekehityksessä on lyhyt aika.
Telaketjun hankekokonaisuudessa kuntien jätelaitoksista mukana ovat Botniarosk Oy Ab, Ekorosk Ab Oy, Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy, HSY, Jätekukko Oy, Kainuun jätehuollon kuntayhtymä (Ekokymppi), Kiertokaari Oy, Kiertokapula Oy, Kymenlaakson Jäte Oy, Lakeuden Etappi Oy, Lapeco – Lapin Jätehuolto kuntayhtymä, Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy, Lounais-Suomen Jätehuolto Oy, Metsäsairila Oy, Mustankorkea Oy, Napapiirin Residuum Oy, Perämeren Jätehuolto Oy, Pirkanmaan Jätehuolto Oy, Porin kaupunki/Tekninen palvelukeskus/Jätehuolto, Puhas Oy, Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy, Rauman seudun jätehuoltolaitos, Rosk’n Roll -jätehuoltopalvelu, Sammakkokangas Oy, Savonlinnan seudun Jätehuolto Oy, Stormossen Ab Oy ja Vestia Oy.
Telaketjua koordinoivat Lounais-Suomen Jätehuolto, VTT ja Turun Ammattikorkeakoulu. Lisäksi mukana on kymmeniä muita organisaatioita tutkimassa, kehittämässä, kokeilemassa ja rahoittamassa.
Lisätiedot medialle:
Riku Eksymä, toimitusjohtaja, Suomen Kiertovoima ry
040 838 6643
riku.eksyma@kivo.fi