Kuntien jätelaitokset antoivat tänäkin kesänä työtä yli 300 nuorelle

Kuntien jätelaitokset ovat tänä kesänä työllistäneet yli 300 nuorta ja kausityöntekijää. Arvokasta työkokemusta ovat saaneet niin koululaiset kuin eri alojen opiskelijatkin, jotka näinä päivinä palailevat opintojensa pariin.

Aikaisempina vuosina jätelaitosten vakituisten työntekijöiden lomia on paikannut vieläkin suurempi määrä nuoria, mutta nyt koronapandemia rajoitti mahdollisuutta kesätyöntekijöiden palkkaamiseen.

”Aiemmin myös toimistolla on ollut kahdesta kolmeen kesätyöntekijää, mutta tänä vuonna toimisto oli koronan vuoksi kiinni, eikä kesätyöntekijöitä ollut”, kertoo asiakaspalvelupäällikkö Marjut Kinnunen Kainuun jätehuoltokuntayhtymä Ekokympistä.

Kuntien jätelaitoksissa eri puolilla Suomea on noin 1100 vakituista työntekijää. Työntekijöiden joukossa on niin jätehuollon ja kiertotalouden osaajia kuin organisaation toiminnan kannalta keskeisiä eri alojen ammattilaisia.

31 Suomen jätelaitosta työllistävät välillisesti moninkertaisen määrän työntekijöitä. Monet jätehuollon palvelutehtävistä hoidetaan ostopalveluina. Palvelut hankitaan yksityisiltä yrityksiltä julkisen hankinnan kilpailutuksella. Tämänkaltaiset yhteistyösuhteet ovat pitkiä ja niiden aikana kiertotaloutta ja jätehuoltoa kehitetään yhteistyössä. Monet kuntien jätelaitoksista on eriyttänyt markkinaehtoisen toiminnan omiin organisaatioihinsa. Myös nämä yhtiöt työllistävät jatkuvasti enemmän kiertotalouden osaajia.

Kuntien jätelaitokset huolehtivat siitä, että alalle saadaan osaavaa työvoimaa tulevaisuuden tarpeisiin. Koulujen ja oppilaitosten kanssa tehdään aktiivista yhteistyötä ympäri vuoden. Eri koulutusaloille ja -tasoille tarjotaan harjoittelu- ja opinnäytetyöpaikkoja. Esimerkiksi Keski-Suomessa toimiva, kuntien omistama yhtiö Sammakkokangas Oy on ollut oppisopimuskoulutuspaikkana. Kymenlaakson Jäte Oy:llä puolestaan on pitkä kokemus siviilipalvelustaan suorittavien nuorten työpaikkana.

Erilaiset työvoimapoliittiset toimenpiteet sopivat hyvin jätehuoltoon, sillä alan koulutusta räätälöidään muutenkin jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. Monella jätelaitoksella on vuosien yhteistyö mm. kuntouttavan työtoiminnan kanssa. Työkokeilija ei aina tarkoita jätelaitokselle lisäresurssia, vaan jokaisen työkokeilijan tavoitteisiin on perehdyttävä yksilöllisesti. Työkokeilun, vuorotteluvapaan tai muun väylän kautta jätelaitokseen tutustuneiden työntekijöiden työsuhteita on työllisyystukien, harjoittelu- ja työkokeilujaksojen jälkeen vakinaistettu.

”Suhtaudumme yhteiskuntavastuuseemme vakavasti. Työllistettävien ohjaamiseen ja oppilaitosyhteistyöverkostojen hoitamiseen on asetettu vastuuhenkilöitä. Olemme kouluttaneet henkilökuntaamme siten, että harjoittelussa olevien oppilaiden ohjaus tehdään oppilaitoksen tavoitteiden mukaisesti ja pystymme myös arvioimaan näyttötutkinto-opiskelijoiden tutkintosuorituksia”, Marjut Kinnunen Ekokympistä kuvaa.

Lisätiedot: Kaisa Halme, viestinnän asiantuntija, Suomen Kiertovoima ry, p. 040 869 8350