Kuntalaiset ovat Suomen kiertotalouden voima
Helsingissä pidettiin alkuviikosta suuri kansainvälinen kiertotalousfoorumi, joka keräsi osallistujia yli sadasta maasta. Hienoa, että Suomi profiloituu kiertotalouden edelläkävijäksi! Meillä riittää kuitenkin tekemistä vielä pitkäksi aikaa, jotta pystymme osoittamaan, että olemme myös todellisuudessa sitä mitä haluamme olla.
Kiertotalouden toteuttaminen edellyttää meidän jokaisen toimia. Se lähtee liikkeelle ensiksi korvien välistä: meidän kaikkien ajattelutapojen on muututtava, jotta omat kulutustottumuksemme ja valintamme ohjaisivat tuotantoa kestävämpään ja materiaalitehokkaampaan suuntaan ja sitä kautta jätteiden synnyn ehkäisyyn.
Kuntien jätelaitosten – kuntalaisten omien kiertotalousyhtiöiden – tehtävänä on edistää kiertotalouden toteutumista. Jätelaitoksemme toteuttavat, kehittävät, innovoivat ja uudistavat kuntalaisten poisheittämän materiaalin tehokasta keräämistä, kuljetusta, käsittelyä, uudelleenkäyttöä, kierrätystä ja hyödyntämistä, jotta arvokas raaka-aine pysyisi mahdollisimman pitkään kierrossa. Tällä toiminnalla tuetaan luonnonvarojen kestävää käyttöä.
Kiertotalous kuuluu kaikille. Se ei ole yksin kenenkään vastuulla, vaan kaikkien meidän: yksi kaikkien puolesta ja kaikki yhden. Mutta se ei ole kenenkään yksinoikeuskaan; julkisia hyvää tekeviä toimijoita ei saa sulkea tästä tulevaisuutemme kannalta elintärkeästä hankkeesta pois.
Edellytämme lainsäätäjältä sellaisia lakeja, jotka mahdollistavat kuntien jätelaitosten kiertotaloustoiminnan kehittämisen kuntalaisia, yhteiskuntaa ja kiertotaloutta tukien. Lainsäädännön tulee myös mahdollistaa riittävän laaja yhteistyö yksityisten yritysten kanssa ilman, että julkisia toimijoita pakotettaisiin lähtemään osaksi pelkästään markkinapohjaista toimintaa.
Mielestäni YK:n kehitysohjelman johtaja Achim Steiner sanoi kiertotalousfoorumin yhteydessä viisaasti, että ”maailmantalous ei voi enää toimia niin, että yksityisten yritysten omistajat käärivät voitot itselleen samalla kun julkinen sektori maksaa niiden aiheuttaman laskun ympäristötuhoista ja terveysongelmista”. Tämä lause pätee myös yhdyskuntien jätehuoltoon osana kiertotaloutta.
Kiertotalous tarvitsee vahvan, kuntalaisia eli kuluttajia lähellä olevan vakaa toimijan. Toimijan, joka pystyy toteuttamaan kaikkialla Suomessa omakustannusperusteisesti hinnoitellun jätteiden keräyksen, kuljetuksen, käsittelyn ja hyödyntämisen sekä sen materiaalin palauttamisen kiertoon, joka pystytään kierrättämään.
Kuntalaiset, eli 33 jäsenlaitoksemme kautta kaikkiaan 5,3 miljoonaa suomalaista, ovat avainasemassa toteuttamassa kiertotaloutta yhdessä oman kuntansa jätelaitoksen kanssa. Kuntien jätelaitokset ovatkin todellisia kiertotalousyhtiöitä.
Koska haluamme jäsentemme kanssa kehittää Suomea aktiivisesti kiertotalouden kärkimaaksi, yhdistyksemme uudistaa parhaillaan toimintaperiaatteitaan ja vaihtaa samalla nimen Suomen Kiertovoima ry:ksi (KIVO). KIVO kutsuu myös yksityiset toimijat entistä tiiviimpään yhteistyöhön suomalaisen kiertotalouden hyväksi.