Jätelaitokset ottavat yhdessä kuluttajapoistotekstiilit haltuun – keräys laajenee kuluvan vuoden aikana
Suomen kuntien jätelaitokset rakentavat parasta aikaa valtakunnallista poistotekstiilin keräysverkostoa, jotta kuluttajapoistotekstiilit saadaan asianmukaiseen keräykseen ja kotimaiseen jatkokäsittelyyn kaikkialta Suomesta. Tällä hetkellä keräyksessä on mukana kuusi jätelaitosta. Vuoden loppuun mennessä keräysverkosto tavoittaisi jo 3,2 miljoonaa suomalaista.
Suomen kuntien jätelaitokset rakentavat yhdessä poistotekstiilien valtakunnallista keräysverkostoa. Jätelaitosten tarkoituksena on kerätä kuntien vastuulla oleva kotitalouksien poistotekstiili asukkailta ympäri Suomen, jotta tekstiilijäte saadaan hallitusti kotimaiseen jatkokäsittelyyn.
Keräyksessä on tällä hetkellä mukana kuusi jätelaitosta: Lounais-Suomen Jätehuolto (LSJH), Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY, Loimi-Hämeen Jätehuolto, Kymenlaakson Jäte, Pirkanmaan Jätehuolto ja Rauman seudun jätehuoltolaitos. Valtakunnallisen keräysverkoston kehittämistä koordinoi LSJH.
Valtakunnallinen keräys on tarkoitus laajentaa kuluvan vuoden aikana viiden uuden jätelaitoksen alueelle, muun muassa Uudellemaalle, Itä-Suomeen ja Kanta-Hämeeseen. Keräystä laajennetaan asteittain, jotta poistotekstiilin lajittelussa ja käsittelyssä pystytään vastaamaan kasvaviin keräysmääriin.
– Tavoitteena on, että keräysverkosto tavoittaisi vuoden loppuun mennessä jo 3,2 miljoonaa suomalaista, LSJH:n projektisuunnittelija Oskari Pokela kertoo.
Keräykselle haetaan yhtenäistä mallia
Keräyksessä mukana olevat jätelaitokset järjestävät kotitalouksien poistotekstiilinkeräyksen omalla alueellaan. Esimerkiksi LSJH:n alueella tekstiiliä kerätään kaikilla lajitteluasemilla sekä yhteistyökumppanien tiloissa. Poistotekstiili on jätelajina herkästi pilaantuvaa, minkä vuoksi sen keräämisessä pitää olla tarkkana: jos tekstiili pääsee esimerkiksi kastumaan, se homehtuu helposti.
– Tällä hetkellä LSJH:n alueella on lisäksi käynnissä KAMU-keräyskokeilu, jossa poistotekstiiliä kerätään sisätiloissa yhteistyössä kaupan- ja muotialan liikkeiden kanssa. Erilaisten keräyskokeilujen tavoitteena on löytää parhaat tavat kerätä poistotekstiiliä asukkailta, Pokela sanoo.
Erilaisten kokeilujen avulla pyritään myös löytämään poistotekstiilin keräykselle ja lajittelulle yhtenäinen valtakunnallinen toimintamalli, mikä helpottaa jätelaitosten yhteistyötä ja selkeyttää asukkaiden lajittelua.
Poistotekstiili kierrätyskuiduksi Paimiossa
Keräyksen järjestävä jätelaitos lajittelee kerätyt poistotekstiilit alueellaan, minkä jälkeen LSJH jatkolajittelee ne kierrätykseen Turussa. Poistotekstiili lajitellaan materiaalinsa perusteella eri hyödyntämiskanaviin.
Osa kerätystä poistotekstiilistä päätyy uudelleenkäyttöön, esimerkiksi pienyritysten uusien tuotteiden materiaaliksi. Mekaaniseen käsittelyyn soveltuva tekstiili jalostetaan kierrätyskuiduksi LSJH:n poistotekstiilin pilottivaiheen käsittelylinjastolla Paimiossa. Se osa poistotekstiileistä, jota ei vielä saada kiertämään materiaalina, hyödynnetään energiantuotannossa.
Paimion linjasto käynnistyy tulevana kesänä ja se voi käsitellä vuoden aikana jopa 5 miljoonaa kiloa tekstiiliä. Linjastolla jalostettavasta kierrätyskuidusta voidaan valmistaa uusia tuotteita, kuten vaatteita, eristemateriaalia tai vaikkapa terassilautaa. LSJH:n pitkän tähtäimen tavoitteena on avata koko Suomen poistotekstiilit käsittelevä jalostuslaitos lähivuosina Turun Topinpuistoon. Toteutusta varten on haettu Business Finlandin investointitukea.
Yhteistyössä kohti jätelain kiristyviä velvoitteita
Suomen Kiertovoima ry KIVOn toimitusjohtaja Riku Eksymä kertoo, että vuoteen 2023 mennessä poistotekstiilin keräys on aloitettu kaikkien jätelaitosten alueella Suomessa.
– Näin kuntien jätelaitokset osoittavat jälleen, miten ne kykenevät vastaamaan kiristyvien jätelain velvoitteiden täyttämiseen järkevästi ja kustannustehokkaasti, Eksymä kiittelee.
Uuden jätelajin lajittelu edellyttää kuntien jätelaitoksilta paljon neuvontaa ja viestintää sekä asukkailta uuden opettelua lajittelutehtävän edessä. Eksymä uskoo molempien ryhmien selviävän tulevista haasteista hyvin.
Tarkista lähin poistotekstiilin vastaanottopaikka osoitteesta www.kierratys.info. Tietoa poistotekstiilinkeräyksestä saat oman kotikuntasi jätelaitoksen kotisivuilta. Lisätietoa poistotekstiilin jalostuslaitoksesta osoitteessa poistotekstiili.lsjh.fi.
Lisätiedot:
Oskari Pokela, Lounais-Suomen Jätehuolto Oy
projektisuunnittelija
puh. 040 726 0861
oskari.pokela@lsjh.fi
Riku Eksymä, Suomen Kiertovoima ry KIVO
toimitusjohtaja
puh. 040 838 6643
riku.eksyma@kivo.fi
Marjut Mäntynen, Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY
käyttöpäällikkö
puh. 040 060 9493
marjut.mantynen@hsy.fi
Mirva Naatula, Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy
ympäristöneuvoja
puh. 0440 242 639
mirva.naatula@lhj.fi
Janne Karhu, Kymenlaakson Jäte Oy
kenttäpäällikkö
puh. 040 847 4288
janne.karhu@kymenlaaksonjate.fi
Saana Ojala, Pirkanmaan Jätehuolto Oy
toimintajärjestelmäasiantuntija
puh. 050 563 3729
saana.ojala@pjhoy.fi
Tarja Sillanpää, Rauman seudun jätehuoltolaitos
käyttöpäällikkö
puh. 044 793 4487
tarja.sillanpaa@rauma.fi
FAKTA:
Mitä on poistotekstiili?
Poistotekstiiliin kuuluvat kuivat ja puhtaat, käyttökelvottomat vaatteet ja kodintekstiilit, kuten
- takit, housut, hameet ja paidat
- lakanat, pyyhkeet ja pöytäliinat
Pakkaa muovipussiin ja sulje tiiviisti.
Keräykseen ei voi tuoda alusvaatteita, sukkia, tyynyjä, peittoja, pehmusteita, mattoja, vöitä, laukkuja, kenkiä tai kosteita, homeisia, ötökkäisiä tai voimakkaan hajuisia tekstiilejä. Lajittele nämä polttokelpoiseen jätteeseen (sekajäte).
Myy suoraan uudelleenkäyttöön kelpaavat, hyväkuntoiset vaatteet ja kodintekstiilit esimerkiksi kirpputorilla tai lahjoita hyväntekeväisyysjärjestöjen keräyksiin.