Historiateos: Pula-aikana kierrätys oli huipussaan

Sota-aikana kerättiin sormuksetkin sormista.

Ensimmäinen yhdyskuntajätehuollon kattava historiateos julkistettiin 30. marraskuuta 2016 Tampereella. Kirja Kuopasta kiertotalouteen – Suomen yhdyskuntajätehuollon historia kertoo, miten jätehuolto on kehittynyt merkittäväksi osaksi kiertotaloutta. Alussa jätehuoltoon riittivät alkeelliset keinot – usein pelkkä kuoppa, mutta nyt käytössä ovat uuden teknologian parhaat ratkaisut.

Tänä päivänä jätteet hyödynnetään joko uusien tuotteiden valmistuksessa tai energiana tehokkaasti toimivissa laitoksissa. Jätehuolto on ollut toimialana myös suurin yksittäinen kasvihuonekaasujen vähentäjä ja on saavuttanut ilmastotavoitteensa.

Kirjan kirjoittaja Åbo Akademin tutkija, dosentti Henry Nygård kertoo, että kunnan rooli on välttämätön yhdyskuntajätehuollossa. Tällainen toiminta ja tulos eivät onnistu ilman kuntien ja julkisten toimijoiden roolia.

Jätehuollon toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti. 90-luvulta alkaen EU:n malli ja lainsäädäntö ovat vaikuttaneet vahvasti jätehuoltoon. Jäsenvaltio ei ole vapaa enää tekemään omia ratkaisuja. Samaan aikaan jätehuollon ja -materiaalien liiketoiminta on lisääntynyt merkittävästi.

Puute on tehostanut materiaalien käyttöä. Sota-aikana hyötykäyttö oli huipussaan. Kaikki pyrittiin saamaan kiertoon tai käytettiin loppuun. Jopa vihkisormuksia kerättiin. Vapaaehtoiset toivat kulta- ja hopeasormuksia valtiolle, ja niiden tilalle sai halvasta materiaalista tehdyn sormuksen. Rajat olivat kiinni ja oli pärjättävä maan omilla resursseilla. Kun hyvinvointi lisääntyi, sodan ajan opit unohtuivat. Vain paperin ja romun keräys jatkuivat siitä eteenpäinkin, kertoo Nygård.

Mitkä ovat tämä päivänä toimivat opit? Kirja antaa siihen näkökulmia.

Lisätietoa:
Kirjoittaja: Henry Nygård, 050 363 1275, henry.nygard@multi.fi

Julkaisija: Suomen Kiertovoima ry