Jätehuollon kehitys itsenäisen Suomen historiassa

Hyvinvoiva Suomi ja toimiva yhteiskunta tarvitsee julkisen jätehuollon. Itsenäisen Suomen historiassa jätehuolto on kehittynyt kuntien, yksityisten jäteyritysten ja tuottajavastuuorganisaatioiden yhteistyönä.

Historian kohokohtia ovat muun muassa:

I

1900-luvun alun teollistuminen ja kaupungistuminen kasvattivat asumistiheyttä. Tunkiot aiheuttivat terveysongelmia ja jätehuolto oli järjestettävä. Vuonna 1927 säädettiin terveydenhuoltolaki, jossa jätehuollon siirtäminen kunnan vastuulle oli mahdollista.

II

Toisen maailmansodan jälkeen väestön kasvu ja kulutuksen lisääntyminen synnyttivät tarvetta kaatopaikoille sekä materiaalin kierrättämiselle. Muun muassa yhä nykyään toimiva paperinkeräys sai alkunsa 40-luvulla.

III

1950-luvulla suomalainen pullonpalautusjärjestelmä saa alkunsa. Yhä yli 90 % juomapakkauksista päätyy palautusjärjestelmän kautta uudelleenkäyttöön tai materiaalikiertoon.

IV

Vuonna 1978 astui voimaan ensimmäinen jätehuoltolaki.

V

Vuonna 1979 Riihimäelle perustettiin Oy Suomen Ongelmajäte – Finlands Problemavfall Ab, joka myöhemmin toimi nimellä Ekokem Oy Ab. Riihimäellä – nykyisin Fortum Oy:n laitoksella – käsitellään valtaosa Suomen vaarallisista jätteistä,

VI

80-luvulla alkoi jätehuollon ylikunnallinen yhteistyö. Ensimmäisinä organisaatioina perustettiin Oy Stormossen Ab ja YTV (myöhemmin HSY). 90-luvulla oli kuntien jätelaitosten perustamisen huippukausi. Vuonna 1994 voimaan tullut jätelaki vauhditti kuntien yhteistyötä.

VII

90-luvulla tehostuivat sekä biojätteen erilliskerääminen että kuntien antama jäteneuvonta.

VIII

Valtioneuvoston päätös kaatopaikoista 1997 sai kaatopaikkarakentamisen nykytasolle, jossa ympäristövaikutukset on minimoitu. Myöhemmin orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto on vähentänyt jätteiden läjittämistä kaatopaikoille. Maan yhdyskuntajätteiden kokonaisjätemäärästä vain 3 % päätyy kaatopaikalle.

IX

Vuosituhannen vaihteessa laaditusta jätteenpolttodirektiivistä ja kansallisen energiahyödyntämisen strategiasta lähtien on suomalainen jätevoimalakenttä kehittynyt. 2010-luvulla sekä jätevoimaloiden että biologisten käsittelylaitosten verkosto on laajentunut voimakkaasti. Ensimmäinen jätteenpolttolaitos rakennettiin jo 1960-luvulla, mutta vasta 1975 Turussa käyttöön otettu laitos oli samalla energiaratkaisu. Erityisesti jätteen energiahyötykäytön ansiosta jätehuolto on Suomessa ainoa sektori, joka on onnistunut merkittävästi – 60 prosentilla – pienentämään kasvihuonekaasupäästöjään vuoden 1990 tasosta. Jätteiden energiahyödyntämisellä ja jätepolttoaineilla korvataan fossiilisia polttoaineita.

X

Pakkausjätteiden tuottajavastuun muutos toi uuden hyötymateriaalien erilliskeräysverkoston, RINKI-ekopisteet. Vuonna 2016 Pakkausmuovin keräys alkoi.