Kunnallisen jätehuollon nykytila ja tulevaisuus

Olen luotsannut kuntien jätelaitosten yhteistyö- ja edunvalvontafoorumia nykyiseltä nimeltään Suomen Kiertovoima ry viime vuoden elokuusta lähtien. Menneen vuoden aikana olen tutustunut toimialaan, kuntien jätelaitosten toimintoihin, yhteistyökumppaneihin, virkamiehiin ja lainsäätäjän edustajiin etenkin kotimaassa mutta myös Suomen rajojen ulkopuolella. Lainsäädäntömmehän perustuu pitkälti Euroopan unionissa tapahtuvaan lainsäädäntöön.

Tarkastelen yhdyskuntajätehuollon järjestämistä ilman minkäänlaisia painolasteja, historiaa tai poliittista ideologiaa. Lähestyn asioita pragmaattisesti ja faktoihin perustuen. Pyrin kysymään ja kyseenalaistamaan ympärillä tapahtuvia asioita, säädöksiä ja toimintatapoja. Tehtäväni julkisen sektorin edustajana on löytää toimintamalleja ja yhteistyötapoja, jotka kehittäisivät jätehuoltoamme sellaiseen suuntaan, että Suomessa voisi jatkossakin asua turvallisessa ja terveellisessä ympäristössä. Maassa, jossa jätehuolto toimii kaikkialla, kaikissa olosuhteissa ja vieläpä kohtuulliseen hintaan.

Olen vakuuttunut, että vahva kuntavastuu jätehuollossa on koko yhteiskunnan ja jätehuollon palveluja käyttävien etu. Nopea vertaileva silmäys eri Euroopan maihin osoittaa esimerkiksi, että kierrätysaste on niissä maissa huomattavasti korkeampi, joissa jätehuollon arvoketjun hallinta on annettu julkiselle toimijalle.  Jätehuollon toteuttaminen ja toimiminen edellyttää kuitenkin kumppaneita yksityiseltä sektorilta. Emme tulisi toimeen ilman yksityisiä jätteenkuljetusyrityksiä, jätteenkäsittelyyn erikoistuneita yrityksiä ja muita urakoitsijoita, jotka operoivat kuntien jätelaitosten alueella erilaisissa palvelutehtävissä. Hyvä yhteistyö eri toimijoiden välillä on ensiarvoisen tärkeää nyt ja tulevaisuudessa.

Jätehuollosta puhuttaessa on muistettava, että se on välttämättömyyspalvelu, jonka ratkaiseva ominaisuus on sen saavutettavuus, saatavuus ja kohtuuhintaisuus. Suomen kaltaisessa harvaan asutussa ja pitkässä maassa, jossa halutaan pitää koko maa asumiskelpoisena, emme voi ajatella, että markkinavoimat hoitaisivat tämänkaltaisen välttämättömyyspalvelun. Tällöin suurin osa Suomesta jäisi vailla jätehuollon toimijaa mikä johtaisi ympäristönsuojelun korkean tason romahtamiseen ja sitä emme halua.

Tämä ei ole ideologinen kannanotto mutta mielestäni markkinataloutta tulee hyödyntää siellä missä se tuottaa aitoa lisäarvoa niin palveluja tarvitseville kuin myös yhteiskunnalle. En usko, että Suomessa pystyttäisiin enää takaamaan kohtuuhintaisia jätehuollon palveluja kasvukeskusten ulkopuolella, mikäli heittäydyttäisiin markkinavoimien armoille.  Täytyy muistaa, että yksityinen toimija toimii pelkästään siellä missä se on liiketaloudellisesti kannattavaa, kun taas julkinen palvelun tuottaja, kuten kuntien omistama jätelaitos, lähtee liikkeelle palvelun tuottamisesta ja sen kohtuullisesta ja tasapuolisesta hinnoittelusta.

Kiertotalous ei toteudu ilman hyvää lainsäädäntöä, toimintojen koordinaatiota ja kaikkien yhteiskunnan toimijoiden panostusta. Huolimatta, että yhdyskuntien jätteet muodostavat vain 2-3 % kaikista Suomessa syntyvistä jätteistä, kuntalaisten ja muiden yhdyskunnan toimijoiden ratkaisut vaikuttavat toisaalta jätteen synnyn ehkäisyyn ja toisaalta kierrätettävien materiaalien palauttamisen kiertoon.

Suomi on julistanut tavoitteekseen olla kiertotalouden mallimaa.  Olkaamme kaikki yhdessä tukemassa näitä tavoitteita, olitpa sitten jätelaitosten palveluja käyttävä kuntalainen tai yritys, kuntapäättäjä tai lainsäätäjän edustaja – teitä kaikkia tarvitaan!